| Rakennusmies | Kirvesmies | Mittamies | Muurari | Elementtiasentaja |
| Sisäkattoasentaja | Maalari | Laatoittaja | Matto- ja parkettiasentaja |
| Vedeneristäjä | Torninosturin kuljettaja | LVI-asentaja |
| Sähköasentaja | Ikkunat, ovet ja kalusteet – valmistus ja asennus |
| Kattoasentaja | Rakennustyönjohtaja | Työmaainsinööri |
| Asfalttityöntekijä | Maarakentaja |

Rakennustyömaalla tarvitaan monen eri alan ammattilaisia. Rakentaminen sisältää monia eri vaiheita, joita ohjataan aikataulusuunnittelulla ja nykyaikaisilla ohjelmilla ja välineillä. Onnistunut työ vaatii korkeaa ammattitaitoa kaikilta siihen osallistuvilta ammattilaisilta.

Rakennusala on sekä miesten että naisten ala. Jotkut ammatit voivat kuitenkin olla työn fyysisen raskauden takia sellaisia, että ne soveltuvat paremmin miehille.

Rakennusmies

Rakennusmies on rakennustyömaan moniammattilainen. Hänen tulee hallita lähes kaikki työmaalla tehtävät työvaiheet betonivalusta aina loppuviimeistelyihin asti. Raskaimpien töiden osalta työmaalla olevat nosturit ja muut koneet ja laitteet keventävät rakennusmiehen työtä. Työ vaatii silti hyvää fysiikkaa ja luovaa ongelmanratkaisukykyä.

Koulutus

• rakennusalan perustutkinto ammattioppilaitoksessa
• talonrakennusalan ammatti- ja erikoisammattitutkinto
• oppisopimus

Lisätietoja

• Rakennusliitto (http://www.rakennusliitto.fi)

Takaisin ylös

Kirvesmies

Kirvesmiehen tehtävänä rakennustyömaalla ovat monenlaiset puurakentamiseen liittyvät työt sekä valmiiden muottien ja elementtien asennus. Nykyisin kirvesmiehen työtä helpottavat monenlaiset koneet ja laitteet, jotka vähentävät työn fyysistä kuormitusta. Tämän vuoksi ammatissa toimii nykyisin myös naisia. Kirvesmiehen työhön kuuluu myös paljon mittausta, mikä lisää työn vaativuutta. Kirvesmiehen ammatista voidaan erikoistua mittamiehen tehtäviin, jolloin hänen vastuullaan ovat kaikki rakennuksen mittaukseen liittyvät työt. Kirvesmiehen työ on monipuolista ja itsenäistä. Se on myös ammatti, jossa ei ole koskaan valmis vaan joka päivä oppii jotain uutta.

Kirvesmiehen koulutuksella ja työkokemuksen kautta voi erikoistua esimerkiksi seuraaviin tehtäviin: elementtiasentaja, hirsirakentaja, ikkuna- ja ovirakenteiden asentaja, mittakirvesmies, puutalojen pys-tyttäjä, rakennuspuuseppä, sisustuskirvesmies ja kalusteasentaja.

Koulutus

• rakennusalan perustutkinto ammattioppilaitoksessa
• talonrakennusalan ammatti- ja erikoisammattitutkinto
• oppisopimus

Lisätietoja

• Rakennusliitto (http://www.rakennusliitto.fi)

Takaisin ylös

Mittamies

Mittamiehen tehtäviin erikoistutaan yleensä kirvesmiehen töistä ja siksi ammattinimike voi olla myös mittakirvesmies. Mittamiehen vastuulla ovat kaikki rakennuksen mittaukseen liittyvät työt. Työ edellyttää matemaattista osaamista. Mittamiehillä on nykyisin apunaan nykyaikaiset atk-pohjaiset mittalaitteet, jotka helpottavat heidän työtään. Rakennuksen piirustukset siirretään digitaalisessa muodossa tietokoneelta mittalaitteiden muistiin.

Koulutus

• rakennusalan perustutkinto ammattioppilaitoksessa
• talonrakennusalan ammatti- ja erikoisammattitutkinto
• oppisopimus

Lisätietoja

• Rakennusliitto (http://www.rakennusliitto.fi)

Takaisin ylös

Muurari

Muurarin ammatti on rakennusalan vaativimpia ja perinteisimpiä osaamiseen ja kädentaitoon perustuvia ammatteja. Muurarin työnkuva on erittäin monipuolinen. Siihen kuuluvat tiili- ja harkkomuuraukset, joista tehdään rakennusten perustuksia, ulko- ja sisäseinien sekä pilareiden muuraus. Alan parhaat ammattilaiset tekevät tiilistä myös tulisijoja. Muurarin työhön voi kuulua myös rappaus- ja laatoitustyö. Muurarin työssä parasta on oman kädenjäljen näkyminen työn edetessä ja sen valmistuttua.

Muurarin ammattinimikkeitä voivat erikoistumisen mukaan olla myös tulisijamuurari, uunimuurari, tekninen muurari, seinämuurari, laatoittaja, rappaaja tai harkkomuurari.

Koulutus

• rakennusalan perustutkinto ammattioppilaitoksessa
• talonrakennusalan ammatti- ja erikoisammattitutkinto
• oppisopimus

Lisätietoja

• Rakennusliitto (http://www.rakennusliitto.fi)

Takaisin ylös

Elementtiasentaja

Elementtiasentaja on perehtynyt seinä-, pilari-, palkki-, välipohja- ja kattoelementtien asentamiseen erilaisiin rakennuksiin. Tavanomaisimmat elementtien materiaalit ovat betoni, kevytbetoni, puu ja teräs. Elementtiasentajan on osattava käsitellä turvallisesti usein tuhansia kiloja painavia elementtejä niiden siirroissa, nostoissa ja paikalleen asentamisessa.

Elementit valmistetaan elementtitehtaissa, joista ne kuljetetaan rakennustyömaille. Valmistus eroaa rakentamisesta siinä, että kysymyksessä on teollinen tuotanto, jota tehdään tuotantolinjoilla tehdashalleissa vakio-olosuhteissa. Työ on sarjatyötä ja koneita ja laitteita käytetään apuna enemmän.

Koulutus

• rakennusalan perustutkinto ammattioppilaitoksessa
• talonrakennusalan ammatti- ja erikoisammattitutkinto
• oppisopimus

Lisätietoja

• Rakennusliitto (http://www.rakennusliitto.fi)
• Betoniteollisuus ry (http://www.betoni.com)
• Teräsrakenneyhdistys ry (http://www.terasrakenneyhdistys.fi)

Takaisin ylös

Sisäkattoasentaja

Sisäkattoasentaja tekee asuin-, liike- ja teollisuusrakennusten yleisimmät sisäkattotyöt. Työkokonaisuuteen kuuluvat yleisimmät kasetti-, ritilä- ja metallipaneelikatot sekä kipsilevykatot ja liimattavat verhoukset. Hän osaa tehdä ne piirustusten ja suunnitteluasiakirjojen mukaan itsenäisesti ja työkunnan jäsenenä ammattimiehen joutuisuudella. Hän osaa myös hinnoitella urakkatyönä toteutettavan asennustyön.

Koulutus

• rakennusalan perustutkinto ammattioppilaitoksessa
• talonrakennusalan ammatti- ja erikoisammattitutkinto
• oppisopimus

Lisätietoja

• Rakennusliitto (http://www.rakennusliitto.fi)

Takaisin ylös

Maalari

Rakennusmaalarit työskentelevät sisällä ja ulkona uudis-, korjaus- ja entisöintikohteissa. Työ on itsenäistä, sillä usein maalarit suunnittelevat työjärjestyksen ja toteuttavat työt suunnittelijoiden ohjeiden mukaan. Tehtäviin kuuluvat ammattitaitoa vaativat maalaus-, tapetointi-, pinnoitus- ja laatoitustyöt. Eritysosaamista vaativat lisäksi mukailu-, koriste-, kuviointi- ja mallinnemaalaukset. Maalari voi suuntautua edelleen tasoitetöihin, julkisivumaalaukseen, entisöintimaalaukseen, korroosionestomaalaukseen tai puuteollisuuden pintakäsittelyyn.

Koulutus

• pintakäsittelyalan perustutkinto ammattioppilaitoksessa
• maalarin ammatti- ja erikoisammattitutkinto
• oppisopimus
• pintakäsittelyn insinööri AMK

Lisätietoja

• Rakennusliitto (http://www.rakennusliitto.fi)
• Suomen Maalarimestariliitto (http://www.smml.fi)

Takaisin ylös

Laatoittaja

Laatoittaja pinnoittaa seiniä, lattioita ym. pintoja. Yleisimpiä laatoituskohteita ovat asuntojen sekä julkisten tilojen märkätilat, uimahallit ja erilaisten huonetilojen lattiat. Laatoitustyö on vaativaa ja edellyttää tekijältään erityistä huolellisuutta ja ammattitaitoa. Se on viimeistelytyötä, jossa työn jälki jää näkyviin pienintä yksityiskohtaa myöten.

Koulutus

• rakennusalan perustutkinto ammattioppilaitoksessa
• lattianpäällystäjän ammatti- ja erikoisammattitutkinto
• talonrakennusalan ammatti- ja erikoisammattitutkinto
• oppisopimus

Lisätietoja

• Rakennusliitto (http://www.rakennusliitto.fi)
• Suomen Maalarimestariliitto (http://www.smml.fi)
• Lattian- ja seinänpäällysteliitto (http://www.lattia.net)

Takaisin ylös

Matto- ja parkettiasentaja

Matto- ja parkettiasentaja pinnoittaa lattioita sekä muovi- että puupäällysteillä. Sekä matto- että parkettityö edellyttää tarkkuutta ja huolellisuutta, koska kyseessä on koko rakennuksen käyttöajaksi tarkoitettu pintamateriaali. Lattianpäällystäjän moitteeton kädenjälki jää kaikkien rakennuksen käyttäjien ihailtavaksi.

Koulutus

• lattianpäällystealan perustutkinto ammattioppilaitoksessa
• lattianpäällystäjän ammatti- ja erikoisammattitutkinto
• oppisopimus

Lisätietoja

• Rakennusliitto (http://www.rakennusliitto.fi)
• Lattian- ja seinänpäällysteliitto (http://www.lattia.net)

Takaisin ylös

Vedeneristäjä

Vesikattojen, uima-altaiden ja rakennusten maanalaisten osien on oltava vesitiiviitä. Vedeneristäjä tekee näihin rakenteisiin vedeneristyksen. Työ vaatii huolellisuutta ja hyvän ammattitaidon, jonka saa parhaiten työkokemuksella.

Koulutus

• rakennusalan perustutkinto ammattioppilaitoksessa
• talonrakennusalan ammatti- ja erikoisammattitutkinto

Lisätietoja

• Rakennusliitto (http://www.rakennusliitto.fi)
• Kattoliitto (http://www.kattoliitto.fi)

Takaisin ylös

Torninosturin kuljettaja

Torninosturin kuljettaja käyttää nosturia rakennustyömaalla itsenäisesti noudattaen turvallisia työtapoja. Hän osaa hoitaa omaan työhönsä liittyvät torninosturin huollot ja tehdä viikoittaiset ja päivittäiset kunnossapitotarkastukset. Torninosturin kuljettaja osaa suunnitella nostotyön niin, että mm. sääolot ja muut turvallisuuteen liittyvät tekijät tulevat huomioiduiksi ja nosto on turvallinen. Torninosturin kuljettajan tehtävä vaatii peruskoulutuksen lisäksi erityispätevyyden eli torninosturin kuljettajan ajokortin.

Koulutus

• rakennusalan perustutkinto ammattioppilaitoksessa
• talonrakennusalan ammattitutkinto

Lisätietoja

• Rakennusliitto (http://www.rakennusliitto.fi)

Takaisin ylös

LVI-asentaja

LVI-asentaja asentaa ja korjaa rakennusten lämpö-, vesi- ja ilmastointilaitteita. LVI-laitteet ovat osa talotekniikkaa, jonka osuus rakentamisessa on jatkuvassa kasvussa. Talotekniikka hyödyntää voimakkaasti modernia teknologiaa. LVI-asentaja voi erikoistua vesi-, kaasu-, lämpö-, ilmastointi-, viemäri-, jäähdytys- tai automatiikkajärjestelmien asentamiseen tai korjaukseen. Työ on monipuolista ja vaatii tekijältään huolellisuutta.

Koulutus

• talotekniikan perustutkinto ammattioppilaitoksessa
• talotekniikan ammatti- ja erikoisammattitutkinto
• oppisopimus

Lisätietoja

• LVI-ala (http://www.lvi-ala.fi)
• LVI-Tekniset Urakoitsijat ry (http://www.lvi-tu.fi)
• Talotekniikkaliitto ry (http://www.talotekniikkaliitto.fi)
• LVI-Keskusliitto ry (http://www.lvi-vvs.fi)
• Suomen LVI-Liitto ry (http://www.sulvi.fi)
• Rakennusliitto (http://www.rakennusliitto.fi)

Takaisin ylös

Sähköasentaja

Sähköasentaja tekee uudis- ja korjausrakennuskohteiden sähkö-, tele- ja LVI-järjestelmien sähköasennustyöt. Lisäksi hän asentaa, korjaa ja huoltaa erilaisia sähkökojeita ja –laitteita sekä käytössä olevia järjestelmiä. Sähköasentajan työ on itsenäistä, monipuolista ja vaatii huolellisuutta.

Koulutus

• sähköasentajan perustutkinto ammattioppilaitoksessa
• sähköasentajan ammattitutkinto tai sähköyliasentajan erikoisammattitutkinto
• oppisopimus

Lisätietoja

• Suomen Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto ry (http://www.stul.fi)
• Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI (http://www.tikli.fi)
• Sähköliitto (http://www.sahkoliitto.fi)

Takaisin ylös

Ikkunat, ovet ja kalusteet – valmistus ja asennus

Valmistus

Rakennuksiin tulevat ikkunat, ovet ja kalusteet valmistetaan tehtaissa. Konepuusepät ja puusepät käyttävät sarjavalmistuksessa pitkälle automatisoituja puuntyöstökoneita ja heidän on hallittava CNC- ja NC-ohjattujen koneiden käyttö. Puusepät käyttävät myös perinteisiä puusepän työkaluja kuten höyliä, sahoja ja jyrsimiä. Työskentelyolosuhteet ovat hyvät ja erilaiset apuvälineet vähentävät työn fyysistä rasittavuutta.

Osien pintakäsittely suoritetaan automaattisella pintakäsittelylinjalla. Erikoisvärit ja lakkaukset tehdään korkeapainelaitteilla käsin ruiskuttamalla. Ennen maalausta puuosat paikataan, kitataan ja hio-taan.

Ikkunatehtaassa tehdään paljon erilaisia vaihetöitä kuten puitteiden- ja karmien kasausta, tiivistämistä, lasitusta, helottamista, saranoiden asentamista ja loppukokoonpanoa.

Koulutus

• puualan perustutkinto ammattioppilaitoksessa
• puualalle suuntautunut perustutkinto käsi- ja taideteollisessa koulussa

• pintakäsittelyalan perustutkinto ammattioppilaitoksessa
• maalausalalle suuntautunut perustutkinto käsi- ja taideteollisessa koulussa

• puu- tai rakennusalan perustutkinto ammattioppilaitoksessa
• ammatilliset kurssit
• oppisopimuskoulutus

Asennus

Ikkunat ja ovet asennetaan paikoilleen työmaalla, joka voi olla sekä uudis- että korjausrakennuskohde. Työn tekevät kirvesmiehet tai tehtaan oma asennusryhmä.

Koulutus

• rakennusalan perustutkinto ammattioppilaitoksessa
• talonrakennusalan ammatti- ja erikoisammattitutkinto
• oppisopimus

Kalusteasentaja työskentelee myös työmaalla ja asentaa paikoilleen keittiökalusteet ja komerot. Työ on itsenäistä ja hänellä pitää olla luovaa ongelmien ratkaisukykyä. Kalusteasentaja voi työskennellä isoilla paikkakunnilla paikallisasentajana tai eri paikkakunnilla kiertävänä kalusteasentajana.

Koulutus

• puu- tai rakennusalan perustutkinto ammattioppilaitoksessa
• käytännössä toimimalla yhdessä kokeneemman kalusteasentajan parina

Lisätietoja

• Rakennusliitto (http://www.rakennusliitto.fi)

Takaisin ylös

Kattoasentaja

Kattoasentaja asentaa rakennusten erilaiset tiili-, pelti- tai huopakatot. Työssä vaaditaan huolellisuutta ja hyvää ammattitaitoa. Katontekijän työ on arvostettua, itsenäistä ja urakkaluontoista.

Koulutus

• rakennusalan perustutkinto ammattioppilaitoksessa
• talonrakennusalan ammatti- ja erikoisammattitutkinto
• oppisopimus

Lisätietoja

• Rakennusliitto (http://www.rakennusliitto.fi)
• Kattoliitto (http://www.kattoliitto.fi)

Takaisin ylös

Rakennustyönjohtajat

Työmaamestarit (nuorempi ja vanhempi) johtavat erilaisia rakennustöitä.
He huolehtivat siitä, että työ tehdään suunnitelmien ja rakentamista koskevien säännösten, määräysten ja hyvän rakennustavan mukaisesti ja turvallisesti.

Jokaisella rakennustyömaalla tulee lain mukaan olla vastaava työnjohtaja (vastaava mestari), joka johtaa ja valvoo rakennustöitä. Hänen tehtäviinsä kuuluu   mm. työn aikana tapahtuvan suunnittelun ohjaus, töiden organisointi, aikataulujen laadinta sekä hankintojen valmistelu. Hän huolehtii myös ympäristö- ja laatujärjestelmien toteuttamisesta.

Kaikilla rakentamisen osa-alueilla, mm. LVI- tekniikan töillä, on omat erityistyönjohtajansa.